Shoppailua

Tänään uskaltauduin ekaa kertaa Onnin kanssa kaupoille. (Jos ei oteta toissapäiväistä kyläkauppareissua mukaan, joka meni siten että pysähdyin joka pysäkille rauhoittelee ja imettää vauvaa...)

Meillä meni ihan hyvin. Ostin hiukan lankoja, uuden muumimukin ja kävin jopa laitattamassa kulmat ja ripset! Ja Onni vaan nukkui. Se on kyllä kiltti vauva. Syö ja nukkuu, ei juuri turhia itke.

Varasin kirkkoa ristiäisiä varten. Arvasin sen olevankin vaikea, kaikki kirkot lähes varattu, häitä ja konfirmaatioita riittää. Mutta löytyi sieltä sopiva päivä ja juhlatilakin kirkolta. Se on siis järjestyksessä.

Viikonloppuna ajateltiin viedä uuteen kotiin vihdoin ja viimein joitain tavaroita. Sängyt ja keittiöön tavaroita, vaatteita yms. Siispä muuton merkeissä menee loppuviikko. Ihanaa!

Voi, kohta ollaan uudessa kodissa! Uskomatonta ajatella, että se on kohta totta!

Pieni kesäpiriste

Minulle sattuu ja tapahtuu.

Aina.

Sairaalassa yksi ilta, yhdentoista jälkeen, ajattelin nostaa sängyn kaiteen ylös. Siltä varalta, että otan vauvan viereen. Ettei tiputa.

Ähisin ja puhisin kaiteen kanssa, ei noussut vaikka vipuja nostin.

Kappas, tuossahan olikin punainen vipu. Vedin siitä.

Ja perhana sentään, pääty tippui alas ja jalkopää nousi ylös...

Ja sen jälkeen vasta ähisinkin ja puhisinkin, en saanut takaisin...

Voi nolouden noloutta, soittaa yökkö, ja pyytää apua, kun sänky on vähän huonossa asennossa ...

No siinä naurettiin yökön kanssa, on kuulemma ennenkin sattunut ;)

Kesä!

Sisko ja sen veli.

on saapunut huomaamatta. Viimeiset kolme viikkoa menty sumussa, pää kolmantena jalkana etten ole tajunnut.



Nyt on aikaa.



Aikaa nauttia kesästä, perheestä ja vauvasta. Vielä kun voisi nauttia uudesta kodista :)



Loppusuoralla, hyvin loppusuoralla.



Vessa saa parhaillaan kaakeleihin saumausaineet. Sitten sinne katto, ja kalusteet. Muutama pikku lista, kynnys. Ja ehkä pahimmat, komerot.



Siivottu on lähes koko asunto.



Muutto valmis, ensi viikolla? En uskalla toivoa..

Onnin päivät alkaneet :)

Keskiviikkona poika sitten syntyi rytinällä pienen avustuksen jälkeen! Tänään iltapäivästä kotiuduttiin.

Syötin pojan ja otettiin tirsat.

Nyt pikkuinen tauko, kun vauvaa pitää herätellä kolmen tunnin välein syömään.

Ai, niin, Onni on pieni, jäntevä poika, 2648g ja 48cm pitkä.

En muistanut miten pää on höhlä, ja aika menee, hyvä että ehtii edes lasin vettä itse juomaan ;)

Tähän tilaan sopii kulunut, mutta niin totta oleva lausahdus:

Väsynyt, mutta onnellinen!

Jännää aikaa

Totisesti! Tänään alkoi JO 39 raskausviikko, Onni voi oikeasti syntyä hetkenä minä hyvänsä!

Kävin torstaina neuvolassa ja selvät alkavan raskausmyrkytyksen oireet. Sai pikalähetteen naikkarille ja jouduin osastolle. Lääkärit, kaksinkappalein, yhtä mieltä, käynnistys perjantaina. Siinä ihmettelimme ja odotimme perjantaita, ja sopeuduin jo synnytykseen ja ajatukseen että vauva tulee huomenna.

Perjantaiaamu koitti, kokeita, testiä ja käyrää otettiin. Ja kas kummaa, ei mitään viitettä myrkytyksestä. Joten kotiuttivat minut vauvaa kasvattelemaan, painoarvio n. 2,5kg.

Tiistaina menen osastolle uudestaan, eiköhän sitten jo ala tapahtumaan. Tosin en usko enää mitään, ja huokaisen vasta kun Onni onnellisesti sylissä.

Pihaa alkuviikosta siivoiltu. Kukkia käytiin äitin kanssa plantagenilta ostamassa ja penkkiä laitoin jo kaivon kannen ympärille. siinä on paksu puunrunko, joka suojattu renkaalla. Eikä sitä voi poistaa, joten kukkia saa ympärilleen. Jotain tähtisilmää, lobeliaa ja murattia laitettiin. En ole mikään viherpeukalo...

Tähän istutin köynnöskrassin siemeä.

Ja pikkutarhurin oma penkki. Siellä kasvaa kaikenlaista. Juuri istuttaa papuja :)

Eilen Annilla oli peli Järvenpäässä. Koska vettä satoi kaatamalla, en jäänyt kentän laidalle kastumaan, vaan kävin kirpparilla. Ja melko hyvän saaliin sain. Oli hyvä paikka lastentarvikkeita, harmi etten enempää tarvinnut. Onni on tarvinnut vielä puoli potkareita, ja niitä oli siinä. Vieläpä ihan UUSIA, laput kiinni. Tälläinen kasa tavaraa alle kympillä!

Ihana mobile, kolmet potkarit, potkupuku, tutan talvikengät, Disneyn avaamaton koiraelokuva Annille.

Hiukan torstain yllätyslähdöstä sairaalaan säikähtäneenä laitoin eilen Onnille valmiiksi pesää. koko ajan mielessä kuvitellut että ehdittäisiin muuttaa ja siellä olisi kaikki valmiina. Ei taida ihan niin mennä, joten äitiyspakkauslaatikko sängyksi.

Ja vessaan nurkkausta vaatekoreille ja tarvikkeille. Vielä hoitoalusta kellarista ja valmista tilapäisratkaisuun tuli.

Auringon paistetta

ja touhua..

Olen jo touhunnut vaikka mitä nyt aamusta, pessy pari(!) koneellista pyykkiä, tiskit ja yleistä raivaamista tehnyt. Kello on sentään varttia vaille 8 aamulla :)

Tämä on varmaan sitä pesänrakennusviettiä taasen.

Onni antaa odotuttaa itseään, ei minkäänlaisia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. Tänään työmaalle pikku asioita hoitelemaan.

Muutto ja muutokset niin lähellä, että melkein käsin kosketeltavissa. Kyllä mä jaksan, muutama viikko enää maksimissaan. Sitten voikin nauttia kaikesta, ihanaa!

Touhuamisen jälkeä

Tuntuu ettei mitään näkyvää, saatika valmista ole tullut. Tosin vasta kaksi viikkoa touhuttu töiden jälkeen, että ei kai hirveitä voi vaatia? Siihen nähden ollaan saatu paljon aikaiseksi.

Tai siis iskä, Jani ja lukuisat apumiehet, naisia unohtamatta! Kiitos teille. Mun aika mennyt lähinnä siivoamiseen ja ruuan laittamiseen.

Keittiön välitilan kaakelit saavat parasta aikaa saumauslaasinja sitten keittiö on valmis.

Tässä Heidin ja Jannen aikaansaannos! Niin hieno ja huolella tehty. En saa oikein kuvattua tuota tapettia, siftaa ihanasti valon kanssa. Tumman harmaasta hopeaan. Tosi kiva tapetti.

Yläkerta odottaa parkettimiestä skotlannin reissusta ensi viikon puolessa välissä. Sitten se hiotaan ja lakataan. Oikeastaan muuten onkin siten valmis. Listoja vaille. Ja niitä kyllä riittää, vuorilistat oviin ja lattialistat. Mutta muuten valmista. Ja sielläkin niin ihanaa ja huolellista työtä tehty!




Meidän huoneen päätyyn ei löydetty mieleistä tapettia, toistaiseksi maali saa riittää. Tämäkin muuten valkea huone, pääty harmaa.

Annin huoneen yksi seinä on tapetoitu. Siitäkään en oikein saa kuvaa, ihanasti sekin siftaa valon kanssa. Eikä väri tule oikeuksiin. Kauniin vihreä oikeasti. Nyt näyttää vähän tuollaiselta värittömältä.

Pikkuruisen tuulikaapin lattia oli Janin harjoitustyö. Eilen ekaa kertaa elämässään laatoitti. Onneksi tila ei järin suuri. Siististi meni. Ja saumaa tänään.

Ollaan naureskeltu, että tälläinen harmaa hiirulaisten koti tulee. Muulla tavalla sitten väriä.

Toinen projekti, Onni, lähenee myös loppuhuipennusta, hui!

Tänään alkoi 38 raskausviikko. Tuntuu uskomattomalta olla näin pitkällä, kohta se on totta! Voi kun vielä kaksi viikkoa pysyisi, asuttaisiin varmaan jo silloin uudessa kodissa. Tai edes kun yläkerran lattia saadaan valmiiksi. Silloin voisi periaatteessa muuttaa yläkertaan.

Alakerran pikku vessa saa tänään vesieristeen ja ensi viikolla kaakelit, sitten sekin alkaa pikku hiljaa valmistua.

Suuri kiitos kaikille, emme kyllä kaksin olisi tässä vaiheessa, lähimainkaan. Ei olisi osaaminen ilman iskän apua riittänyt.